torstai 22. toukokuuta 2008

KAIKKIEN YHTEINEN JÄLKIJUTTU!!!!!

1. Kurssi sujui erivaiheissa eri tavalla. Aluksi vauhti oli hidas, eikä oikein mitään tapahtunut. Lopussa vauhti oli loistava ja ryhmämme loisti kuin taivaan kirkkain tähti, mikä näkyy lopputuloksessamme:)
2. Opimme paljon asioita. Opimme proosasta kirjallisuudenlajina. Opimme työskentelemään ryhmässä. Kukaan meistä ei ollut aikaisemmin toteuttanut mitään kurssia verkossa. Eli opimme myös työskentelemään verkossa.
3. Arvioimme toimintaamme niin, että aluksi se oli surkeaa, mutta lopussa olimme loistava tiimi:)
4. Ryhmä ei aluksi toiminut mitenkään, mutta kuten jo sanottu loppua kohti kyllä yli odotuksiemme.
5. Saimme paljon tukea verkon käytössä, se oli ihanaa<3
6. Toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin oli aivan käsittämätön, sillä luulimme kaikki, että emme saa tehtyä koko työtä, mutta toisinpa kävi. HYVÄ MEIDÄN JOUKKUE!!:)
7. Emme osaa nyt sanoa oikeastaan mitään paranusehdotuksia. Paitsi ohjeet olivat joskus epäselvät, tästä opettaja on kyllä kansamme eri mieltä, mutta näin se on!!

tiistai 20. toukokuuta 2008

Minäkertoja tarkkailee maailmaa omasta näkökulmastaan. Minäkertoja voi kertoa hänelle itselleen tapahtuneista asioista tai tapahtumista, tai hän voi olla tapahtumien ulkopuolella ja kertoa jostakusta toisesta tai jostain tapahtumasta. Tarinan siis kertoo minä-muodossa joku, joka ei ole tapahtumissa mukana. Minä-kerjotan käyttäminen on yleistä ja yksinkertaista, mutta se voi myös rajata tekstiä paljon, sillä minä-kertoja ei näe oman näkökenttänsä ulkopuolelle, hän ei osaa kertoa toisten tunteita tai ajatuksia.

keskiviikko 14. toukokuuta 2008

Novellikokoelma

Olen nyt lukenut noin kaksi kolmasosaa novellikokoelmastamme. Ja on muuten surkea kirja.
Tähän mennessä yksikään novelli ei ole erottunut positiivisesti. Kaikki novellit ovat tylsiä, jotkut aivan ponnetonta tyhmää selittelyä, jossa ei oikeastaan tapahdu paljon mitään. Voi olla syynä se että suurin osa novelleista on ainakin parikymmentä vuotta vanhoja.
Mutta joo, tyhmä kirja heh juum.

THV-Minuuttinovelli XI

Olipa kerran vanha raihnainen mies. Hän nousi pienen talonsa narisevia rappusia pölyiselle ullakolle. Hän etsi, muttei ollut varma mitä etsi.
Hän avasi suuren arkun. Hän otti käsiinsä vanhan valokuva-albumin ja alkoi selata sitä. Hyvät muistot tulvahtivat hänen mieleensä hänen nähdessään nuoruutensa kuvia. Toisaalta hänen vuosia sitten kuolleen vaimonsa kuva kirvoitti kyyneleen hänen silmäkulmaansa.
Yht'äkkiä hän huomasi arkun pohjalla ruskean napin. Hän raapi harmaantunutta leukaansa ja painoi nappia ihan täysiä.
Siinä silmänräpäyksessä maailmankaikkeus hautautui ulosteeseen.

perjantai 9. toukokuuta 2008

THV-Minuuttinovelli X

Jörn Donner katosi salaperäisesti. Hän vain katosi yht'äkkiä, kenelläkään ei ollut mitään havaintoja.
Kuitenkin hänen luutliin sulkeutuneen kotiinsa. Sukulaiset ja ystävät kävivät hänen ovellaan, soittivat hänelle, yrittivät vaikka mitä, mutta Donnerista ei kuulunut mitään.
He kutsuivat poliisin apuun. Poliisi mursi Jörnin oven.
Sisällä oli Jörn Donner ja JÄTTIPROOSAE...

Proosaruno

Ranskalaista Charles Baudelairea pidetään proosarunon isänä. Proosaruno on proosan muotoon asemoitu runo. Sitä ei ole jaettu erimittaisiin säkeisiin. Rivit ovat yhtä pitkiä. Proosaruno muistuttaa enemmän runoa kun proosaa ja se on tehty yleensä arkipäiväisistä asioista.

THV-Minuuttinovelli IX

Batman asteli bussiin uljaana ja maskuliinisuutta uhkuen. Hän kysyi kuskilta:
"Pääsenkö minä, Batman, yön ritari, ilmaiseksi bussiin?"
"No et pääse", sanoi bussikuski elämäänsä kyllästyneellä äänellä.
Batman suuttui ja kääntyi kannoillaan. Juuri kun ovet olivat sulkeutumassa, bussikuski karjaisi:
"Mutta Mustanaamiopa pääsee!"
Batman ei ollut uskoa korviaan. Hän jäi hölmistyneenä tuijottamaan loittonevaa bussia, jonka takaikkunasta Mustanaamio heilutti keskisormea.

THV-Minuuttinovelli VIII

Seppo Kankaala Imatralta oli leijunut avaruudessa jo neljä päivää.
"Perhanan perhana", hän mutisi ja naputteli lisää makeutusainetta kahviinsa.
Jostain syystä Oiva Lohtander näki tämän tavattoman koomisena.

THV-Minuuttinovelli VII

Olipa kerran lihava, viiksekäs, takatukkainen, tyhmä ja ruma mies, joka käsitti kaiken aivan väärin. Se lienee syynä siihen että hän koki nuorena hyvin väkivaltaisen kuoleman.

tiistai 6. toukokuuta 2008

THV-Minuuttinovelli VI

Jokke oli kastelemassa kukkia. Jokke piti puutarhanhoidosta.
"Jokke, syömään", huusi hänen vaimonsa.
Jokke meni syömään vaimonsa tekemää hyvää kotiruokaa. Syötyään hän palasi puutarhaan kastelemaan kukkia.
Muovikukkia.
Jokella oli pitkät kalsarit farkkujen päällä.

THV-Minuuttinovelli V

Jouko istui olohuoneen sohvalla katsomassa televisiota. Oli kaunis keväinen iltapäivä.
Yht'äkkiä Jouko säikähti aivan käsittämättömästi, kun ikkunasta lensi sisään maailman pelottavin pöllö.

THV-Minuuttinovelli IV

Olipa kerran englantilaistyylinen herrasmies. Hän oli kävelyllä kadulla, kun hän yht'äkkiä huomasi erään naisen pudottavan vahingossa lompakkonsa. Mies nosti lompakon ja lähti oitis naisen perään.
"Anteeksi rouva, taisitte pudottaa lompakkonne", sanoi mies lipevästi ja iski naista kasvoihin pajavasaralla.

perjantai 25. huhtikuuta 2008

THV-Minuuttinovelli III

Kari Tapio juoksi kaupasta täysiä ulos oranssi untuvatakki päällään syli täynnä banaaneja.
Ei ehtinyt kauas. Poliisin tarkka-ampuja sai hänet.
Samaan aikaan joku näki Mustanaamion astuvan ulos erotiikkaliikkeestä.

THV-Minuuttinovelli II

Mies seisoi bussijonossa, kun häntä yht'äkkiä tönäistiin.
"Kuka perr...", karjaisi mies, mutta nolostui huomatessaan takanaan pyörätuolissa istuvan, jalattoman miehen, jolla oli mustat lasit ja valkoinen keppi.
Tönäisty mies alkoi nolona sopertaa "Voi anteeksi, anteeksi, en tiennyt että olette... Voi, suokaa anteeksi..."
" ", sanoi sokea, rampa ja mykkä mies.

THV-Minuuttinovelli I

Paavo Lipponem ja Göran Pärsson riitelivät vessajonossa. He kuitenkin lopettivat välittömästi, kun vessasta astui ulos hymyilevä Nelson Mandela.

PROOSA

Proosa on kertomakirjallisuutta, eikä se noudata mitään riimejä. Me luemme novellikokoelman. Novelli kokoelma voi olla joko kokoelma samantyylisiä novelleja tai kaikki saman kirjailijan novelleja. Me luemme kokoelman jossa on erikirjailijoiden saman tyylisiä novelleja. Novelli on lyhytkirjallinen proosateos. Novelli on niin lyhyt, että se on tarkoitettu luettavaksi yhdellä kertaa. Novelli keskittyy yleensä yhteen tapahtumaan. Jos se kertoo esimerkiksi ihmisitä, se keskittyy päähenkilön elämän yhteen käännekohtaan. Novellin aika ei tarvitse silti olla lyhyt, sillä novelli voi hypätä puolivuotta eteenpäin ja juoni säilyy silti. Nykyinen novellin muoto kehittyi 1800-luvulla Euroopassa. Englanniksi novelli on short story. Englannin kielen sana novel tarkoittaa romaania. Joten olkaa kaikki tarkkana!!!:DD Myös romaani on proosaa, mutta se on pidempi ja monimutkaisempi tarina:)

epä proosa teksti laji yhdys sana kirjoi tus

Martti ajoi autolla ojaan. Ei hän olisi halunnut, mutta joku työnsi hänet.
"FKAHTP43Q!!!!! WLRGJT30496QJQDSKLGÖÅÖÖÅ", ajatteli Martti ja lähti ongelle.

keskiviikko 23. huhtikuuta 2008

pieniä hankaluuksia

Meillä on ollut nyt pieniä hankaluuksia aloittaa tätä hommaa. Kuitenkin olemme tänään jo lukeneet ohjeet ja ymmärtäneet vähän mitä tässä työssä voi tehdä:) Nojoo. Ensikerralla teemme sitten enemmän. hohohohoho:D

tiistai 22. huhtikuuta 2008

Mitä meinataan tehdä?

Meinataan aloitella ryhmätyötä.
Olemme mahtavan kiinnostuneita novellikirjallisuudesta. Aiomme lukea kirjan ensitunniksi. tämä on tylsääääää
Sannan kanssa olemme lukeneet kirjasta nyt pari sivua. Se vaikuttaa erittäin huonolta kirjalta, mutta uskomme sen olevan vain alku kankeutta. Kanki Kaikkonen jyrää naiset<3!! Jatkamme lukemista pian!!!!:)

tiistai 15. huhtikuuta 2008

ensinmäinem ploki

Ryhmäm nimi o Rölölölölöö.


Valitsemamme teksti laji om PROOSAE, se om suorasanaista tekstiä, joka ei noudata riimejä, alkusointua tai mitään runomittaa. Termi tulee latinan sanasta prosa (oratio), joka tarkoittaa suoraviivaista. Vrt. epiikka, eeppinen, eepos.
Proosa voidaan jakaa taideproosaan eli kaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan, asiateksteihin, joissa voidaan käyttää myös tieteellistä termistöä tai yleensä ammattisanastoa.
Taideproosaan luetaan suorasanainen kaunokirjallisuus, varsinkin romaanit ja novellit. Proosa voidaan määritellä suorasanaiseksi tarinaan pohjaavaksi kertomakirjallisuudeksi, joka jakautuu faktaan ja fiktioon sen mukaan, onko kirjoitus mielikuvituksen tuotetta vai tosiasioihin perustuvaa.
Fiktioon perustuvat tekstit ovat tarinoita, jotka eivät ole tapahtuneet, mutta voisivat tai olisivat voineet tapahtua. Myös fantasiakirjallisuus sekä tieteiskirjallisuus luokitellaan fiktioksi. Faktaan perustuvat tekstit ovat tosipohjaisia asiatekstejä, mutta esimerkiksi elämäkerrat voivat olla osittain kaunokirjallisia teoksia.
Asiateksti, asiaproosa puolestaan on tavallinen ilmaisumuoto sanomalehdissä, aikakauslehdissä, tietosanakirjoissa, filosofiassa, kirjeissä, esseissä, tietokirjoissa ja monissa muissa kirjoitetun kielen lajeissa. Myös taitavien toimittajien tekstit yltävät usein kaunokirjallisiin ansioihin.
Aikoinaan proosaa pidettiin tylsänä ja mielikuvituksettomana kirjoitetun kielen lajina. Silloin sana proosallinen kuvasi noita ominaisuuksia. (Kopijoitu viki peediasta)

ryhymäm tyä tulee olemaam iha hyvvä. on siin teksijä, kuvija ja ehkä vähäm videoota. ei myä oikee mittää osatahm ku säähh eiss rölrölö......... juum heh sääh.

Ryhmä aloittaa työn jos jaksaa ja osaa. Kaikki tekee jotain ja kukaan ei tee mitään.